Over the hills and far away

Musta tuntuu vieläkin ihan epätodelliselt et kohta sitä oikeesti ollaan rapakon tuolla puolen, vaikka lähtö on jo nurkan takana. Torstaina 17. päivä mä kävin USA:n  konsulaatissa Kaisaniemessä viisumihaastattelussa. Tai, no. Haastattelu ja haastattelu, luukulta luukulle siinä mentiin. Äitin kanssa mentiin Stadii yhtä matkaa. Oltiin sen verran ajoissa et ehittiin mennä siinä kahville viereiseen kahvilaan. Ite olin sen verran paniikissa et mitää en pystyny enää tunkemaan suusta alas, joten tyydyin vaan istumaan ja panikoin siinä samassa äitille ja feissarin välityksellä Hannalle. Kymmentä vaille yheksän menin soittamaan ovipuhelimella sinne konsulaattiin, sieltä sanottiin että soita kymmenen minuutin päästä uudestaan. Kipitin äkkiä takasin kahvilaan siinä toivossa et äiti ei olis vielä ehtiny lähteä ja onneksi ei ollut. Kymmenen minuutin kuluttuu menin taas soittamaan ovipuhelinta. Täl kertaa pääsin sisään ja puhelimen ääni ohjeisti mulle reitin oikeeseen paikkaan. Mut arvatkaa menikö tieto ohi? No tietenkin meni. Siinä samalla oven avauksella sisään asteli onneksi joku meksikolainen, jonka kanssa mentiin yhtä matkaa ja juteltiinkin siinä samalla vähän. Muuten koko hoito oli suomeks mut siinä lopuks piti puhua englantia. Vikassa luukussa multa kysyttiin miks mä meen Jenkkeihin, oonko puhunu perheen kanssa, montako lasta perheessä on ja mihin päin oon menossa. Sitten luukun emäntä anto mulle semmosen vihkosen ja sano että nyt voin mennä. Huh, vihdoinkin tän sai hoidettuu alta pois. Ai että sitä helpotuksen määrää, kun tallustelin ovesta ulos! Vihdoinkin tää mitä ehkä eniten olin stressannu oli ohi. Soitin heti äitille ja kysyin missä se oli ja suunnistin sen luo. Kierreltiin vähän aikaa keskustassa ja käytiin syömässä.

Lauantaina 19.4. oli mun läksiäiset. Alkuilta vietettiin Hannan luona. Paikalla oli itteni ja Hannan lisäksi Venla, Heidi, Aura, Linda ja Willu. Juteltiin, otettiin kuvia niin ulkona, kuin sisällä, puhallettiin saippuakuplia ja tehtiin boolia isoon kattilaan. Jossain vaiheessa sitten lähdettiin kohti Helsingin keskustaa ja otettiin suunta kohti Bäksyä. Ennen, kun me lähdettiin sain tosi tosi kivan kortin, minkä tytöt oli askarrellut tattista vaan näin täälläkin kyseisestä teoksesta! Bäkkärillä löydettiin sitten Sami kavereineen ja liityttiin seuraan. Ei me oikeestaan muuta tehty, kun istuttiin, oltiin ja juteltiin. Mulla oli tosi kivaa ja toivottavasti teillä muillakin paikalla olleilla oli! 

Yhtenä päivänä viime viikolla muistin et ainiin, kansainvälisen ajokortin vois ehkä hommaa... Vähän taas jäi asia viimetippaan. Multa ei sinänsä tosin oo mikään yllätys et asiat hoidetaan sillä viimesellä minuutilla. Matkasin Autoliiton toimistolle Helsinkiin ja annoin tiskillä valmiiks täytetyn lomakkeen ja passikuvan. Maanantaina posti toi niin ajokortin, kuin viisuminkin!

Viime perjantaina matkasin kohti Tampereen Pakkahuonetta. Paikalla olin vähän yhdentoista jälkeen aamupäivällä. Päivän aikana istuttiin porukalla auringossa Dregenin bändin kanssa, katsottiin Makkosten soundcheck ja illalla itse keikalla. Menin Miralle yöksi, mukuin noin neljä tuntia ja aamulla matkasin lentokenälle Tonjen kanssa Maddea vastaan. Tavastialla oli jo jonoa. Otettiin hassuja kuvia ja yksi videokin jäi jonotuksesta käteen. Taas juostiin lavan eteen, tosi nastaa oli. Keikka oli tosi tosi hyvä ja seura mahtavaa, mut keikast puuttu jokin kaikesta mahtavuudesta huolimatta. Keikan jälkeen sanoin heipat ihmisille keiden kanssa olin ja jäin jonottamaan viimeistä keikkaa paikalle jo saapuneiden kamujen kanssa. Ja taas oltiin juoksemassa lavan eteen. Täs keikas oli sitä jotain, oli se fiilis, ehottomasti paras keikka tällä rundilla! Keikan jälkeen jäätiin vielä haahuilemaan Tavalle, pölistiin siinä samalla vähän Steven ja Michelin kanssa. Ihan mahtavat kaks päivää, voin lämmöllä muistella tapahtumia ja ihmisiä ketä oli matkassa mukana.

Ylärivi oikeelta vasemmalle: minä+Johanna, mei keikkaliput, Tonje
Keskimmäinen rivi oikeelta: Dregen, Makkoset, minä+Michel
Alarivi oikeelta: Johanna+Steve+minä, minä+Dregsu+Johanna, Johanna+Mike+minä

Viime sunnuntaina mun piti nähdä kaverii mut lämpö nous kuumeen puolelle nii lahnasin vaa kotona koko päivän. Maanantaina mul oli pääpiirteittäin ihan normaali olo ja tosiaan käväsin postissa. Tiistaina aattelin vaan olla kotona tekemättä mitään. Sit Tiina laittoki viestii et mennäänkö jätskille. Äkkiäkös mä siinä maalasin pärstän ja lähdin. Mentiin yläkertaan rauhalliseen paikkaan istumaan ja juteltiin. Vappuaattona suunnattiin porukalla Stadiin. Steissi-Espa-Steissi-Espa-Kaivari-Bäksy. Käveltii pitkin ja poikin aina ei niitä lyhyimpiä teitä, otettii kuvia, puhuttiin tuntemattomille, laulettiin ja pitihän yks vappuvideokin mahtua mukaan (kamut hoi, paree enski vuon ottaa video ja laittaa jonnekki sillee, et mäki nään!!). Toisin kun viimeksi, tällä kertaa Bäksyllä soi ihan mahtavaa musaa! Jyrki69 on kyllä mahtava DJ. Mulla oli ihan mielettömän hauska ilta kunnes tultiin siihen pisteeseen, millon piti hyvästellä ihmisiä. Vappupäivänä käytii porukoitten kans Kaivaris parien tuttujen kaa. Oltiin melkein koko aika Ursulas istumas katoksen alla. Safkattiinki siinä vähän jotain. Välillä Ellan kaa käytii jossai kävelemäs, ei vaa jaksanu olla paikoillaa.

Team Pallokala

© Venla

Lohileipää ja mustikka smoothie

Perjantaina kävin Jumbossa moikkaamassa serkkuja. Kierrettiin vähän kauppoja yhdessä, hyvästeltiin ja ajoin kotiin, nappasin hyllystä pari boksia Heroesia ja kävelin sateessa Venlalle. Aluksi vaan istuttiin keittiössä, Venla koneen äärellä ja mä kännykällä. Sitten alettiin leipomaan juustokakku brownieta, tuli ihan törkeen hyvää!! Katsottiin siinä syödessä Heroesii varmaan neljä jaksoa. Jossai vaiheessa Venla heitti mulle läksiäislahjan, minkä rakkaat kakkakikkareeni on tehny. Käsky kuulu "avaa Jenkkiläs sillo ku oot ihan rauhassa", ei kai auta muu kun odottaa maanantai-iltaan. Venlan hyvästeleminen oli vaikeinta, koska ollaan tunnettu aina ja etenkin sillon, kun oltiin naapureita tehtiin mm. kaikki yhdessä. 

Oon sanonu tän varmaa miljoona kertaa liikaa joka paikassa ja sanon sen nyt täälläkin; kauhee ikävä tulee kaikkia!! Riehukaa ja pitäkää hauskaa munki puolesta läpi vuoden! Huomenna käyn Imatralla (wohoo 524km ajamista, onneks Audi ja sen cruise) ja sunnuntaina nään Willuu ja Hanskipanskii ja pakkaan loppuun. Adios amigos ens vuonna nährää!!

Tähä loppuu viel fiiliksii Pakkikselt viime perjantailt.