I'm running wild wild and free, open road is all I need.

Okei en taaskaa tiiä miten otsikko liittyy aikalail mihkää mitä täs kirjotan mut ihan sama antaa olla, saa kelvata. Anyways, mul on menny päivät ihan sekasin, en tiiä mitä tekisin jos en kännykäst vois vähä välii tarkistaa et mikäs päivä tänää olikaa. Onneks blogin kirjottamine auttaa kans hahmottaa mitä millonki on tapahtunu. Tää on vähän niiku palapelin kasaamist, ain pitää miettii et missäköhä järjestykses mitkäki asiat tapahtu vai onko tapahtunu olleskaa. Mut joka tapaukses, maanantain menin iltapäiväl kattoo tän perheen toisiks vanhimman penskan softball pelii, tottakai oikee joukkue voitti wohoo. Peli oli puistossa jonku matkan päässä. Siel oli ainaki kolme softball kenttää, yks futiskenttä, leikkipuisto, muutama lampi ja tottakai nurtsii ja metsää. Noin tunti sen jälkeen ku me tultiin pelist takasin himaa tänne tuli uus aupair Saksasta. Se on kans rematchis niinku mäkin.

 Keskiviikkona mentiin taas kattomaa softball pelii, toistamiseen tuli voitto koiin samaa joukkuetta vastaa. Olin kans ahkera ja kävin tunnin kävelyl. Torstaina tänne tuli taas uus aupair Meksikosta ja myöhemmin päivällä saksalaisen sisko. Harmi sinänsä et uuden aupairin kans ei voi ain kunnol puhuu, koska ymmärtämine ei oo aina niin hyvää. Mut väliaikasist kielimuureist huolimatta hyvä tyyppi! Perjantai iltapäivä oli hauska! Meksikolainen ja minä putsattiin ulkona pihaleluja yhessä perheen lasten kans. Tottakai koko hoito meni leikkimiseks ja oltiin vesisotaa. Illalla viel katottii pari leffaa. Kaikkien vaatteet oli viel muutaman tunnin päästäki iha läpimärkii.  Lauantaina siskokset lähti matkalle joskus aamupäivällä. Mä menin toisen rematchlaisen kans outlet kauppakeskukseen, mikä oli valtava. Rahaaki kulu enemmä ku laki sallii mut sainpaha ainaki mm. uudet Converset, mitkä oli n. parikybää halvemmat ku Suomessa! 

Sunnuntai meni aikalailla perheen vanhimman lapsen valmistujaisten valmisteluis. Siivottiin, tehtiin ruokaa, koristeltiin taloo yms., jossain vaiheessa pomppulinna ilmesty takapihalle ja DJ pöllähti pihatielle, vai mikä ikinä driveway onkaa suomeks. Neljältä vierait alko valumaan paikalle. Paikal oli myös samat henkilöt, kun Muistopäivänäkin ja joitain tuttuja softball kentän laidalta. Ja tottakai perheen lasten kavereita! Oli tosi hauskaa  ja kerranki oli syy miks maalata naamaa. 

 

Maanantaist asti oon ollu matchattun Texaslaisen perheen kans, perjantain pääsin oikeesti puhumaa perheen isän kans. Jes, eka perhe kuka oikeesti vastas mun viestii ja halus puhuu mun kans! Lauantai aamuna ku kävin kattomas onks perhe viel matchattun mut ne oli kadonnu. Jippii siinä meni viikko turhaan… Minkäs teet. Jos mulle käy nii et tuun takas Suomeen piakkoin nii ainahan voin lähtee uudestaa ja niin mä teenki jos nyt ei natsaa. Muutenki oon jo miettiny kaiken valmiiks mitä teen sit ku tuun takasin mut se onki sit asia erikseen kuinka hyvin osaan asiat toteuttaa. 

No more will my green sea go turn a deeper blue

Tää viikko on tavallaa menny kauheen nopeesti, mut taas toisaalt välil on tuntunu et aika matelee niinku maailman hitain etana. Periaattees mitää en oo (taaskaan) tehny, mitä nyt joskus käyny jossai ja välil vahtinu tän perheen nuorint penskaa. Maanantaina oli Memorial day eli Muistopäivä. Se on aina toukokuun viimesenä maanantaina ja sillon muistetaan sotialita, ketkä on kuollu missä tahansa sodassa mis Jenkit on ollu. Mä menin tän perheen mukan serkuille kylään ja siel oli isovanhemmat kans. Siel oli tosi paljon ruokaa, me grillattiin ja syötiin ulkona. Ruokana oli mm. hamppareita, hodareita, eri salaatteja, sipsii, kanaa, makkaraa... Jossai vaiheessa mä häippäsin vähän aikasemmi pois tän perheen tyttöjen kaa koska mul meni maha sekasin jostai mitä mä söin tai join, en tiiä mut mist tahansa se tuli, masu ei tykänny ja tytöil oli jotai mitä niitten piti tehä.

Sillo ku oon vaa lahnannu himas oon vaa venannu et mulle tulis ees joku uus matchaus jonku perheen kaa. Yks päivä kävin Alejandran kaa apteekissa. Tai no, ei se mun mielest kauheen apteekki ollu vaik siel sai lääkkeit samallail ku Suomen apteekeistki mut siel oli paaaljon muutaki myytävänä. Ostin sielt uutta saippuaa ja shampoot, pinnejä ja aurinkorasvaa. Oli siel myös leluja, ruokaa, herkkuja ja juotavaa. Tais siel jotai pelejäki olla jossai nurkassa. Vihdoin keskiviikkona illalla mä sain uuden matchauksen jonkun Floridalaisen perheen kansssa! Sain laitettuu niille viestii vasta torstaina aamupäivällä. Jotenki oli vaan kauheen vaikeeta laittaa niille mitään viestii et ois kiva jutella niitten kans ja kattoo mihin tää johtaa ja et onks se oikeesti hyvä perhe mulle jne jne. Vaik perhe vaikutti aika kivalta niin silti on jotain juttuja mitä veti mua pois siit perheest. Koko torstain mä sit odotin et millon ne kirjottaa mulle takasin. Torstaina menin myös kattomaan tän perheen keskimmäisen tytön softball treenei, mul oli mukana perheen nuorimmainen kuka löys heti kavereita kentän laidalta ja leikki niitten kanssa koko sen ajan kun me oltiin siellä.

Tällänen kyltti oli softball kentän aidassa. Oli pakko ottaa kuva, ku ei Suomessa oo tällästä.

Perjantaina Alejandra lähti takasin Meksikoon. Tosi outoo et se on nyt poissa ku ollaan oltu nii paljo yhessä viimesen parin viikon aikana! Mut onneks tänne tuli uusia aupaireja lisää, nii mun ei tarvii olla "yksin". Perjantaina mä viel odottelin et millon se perhe vastaa mulle. Mietin vaan et come on, vastatkaa jo tai sit vaa "hylätkää" mut ni voin saada uusii matchauksii! Täytyy kyl myöntää eti niil hetkil ku ei oo ollu oikeest yhtää tekemistä ja aika on madellu on tuntunu silt et mieluummin oisin Suomes duunis ku tääl. Oonha mä tykänny olla täällä ja oon ilone et ylipäätää oon täs maas mut aika käy joskus tosiaa vaa turhan pitkäks. Paikast toisee liikkuminenki on hankalahkoo ku ei oikee osaa käyttää julkisii (ainakaa vielä) ja ei saa ajaa perheen autoil. Mut onneks voi ain kysyy kyytii jos tarvii mennä johki esim. vaik juna-asemalle. Perjantain iltapäiväl tuli äkkilähtö leikkipuistoon perheen nuorimmaisen kanssa. Oltiin siel noin tunti, leikittii kaikkee ja oltii keinussa. Enne ku lähettii puistoo kävin viel kattoo nopee onks se perhe viel matchattuna mulle, mut se oli jo kadonnu. Tavallaa mä tiesin et ei siit tuu mitää. Sit leikkipuiston jälkee käväsin viel toisiks nuorimman penskan kaa apteekis. Jee, ei ollukkaa nii tylsä päivä ku alkuu vaikutti. Ei kai ikin pitäs nuolasta ennen ku tipahtaa.

Rakennettii ansa pahisdemonille ja sit hyökättii sen kimppuu ja otettii sen dna ja tehtii siit hyvis kuka taistelee pahiksii vastaa "Dark Castlessa" mei kaa. Keskimmäine keppi pysäytti sen ja laitimmaiset ampu laaserii.¨

Perjantaina illan mä olin yksin kotona. Kaikki muutn oli jossai. Sil aikaa ku olin yksin, mulle soitettii Cultural Carelt ja kerrottii et mä voin jäädä viel ekstraviikoks tänne et saisin lisäaikaa uuden perheen ettimises, jes ei (ainakaan vielä) tarvii mennä takas Suomee!! Lauantaina iltapäiväl tuli äkkilähtö kirkkoon peheen toisiks vanhimman päätreihin. En ehtiny ku vähä naamaa maalaa ja hiuksiin laittaa jotenki ja vaihtaa lökärit farkkuihi enne lähtöö. Jos ois ollu enemmä aikaa nii oisin miettiny jotku siistimmät vaatteet mut minkäs teet ku vauhilla mentii. Perhe on katolilaine ja penskat katolilaises koulus nii sen takii kirkos oli päättärit. Niille blogin lukijoille tiedoks ketkä ei kauheest mua tunne tai ei tunne olleskaa oon luterilainen ja kuten arvata saattaa mul oli kirkos kauheen tyhmä olo ku en yhtäkkii tiennykkää miten mun pitäs toimii ja millon mun mitäki pitäs tehdä tai sanoo, koko hoito oli nii erilaine luterilaisee kirkkoo verrattun. Esim. aina kun joku oppilaista meni eteen lukemaa jotai niin lukija kumarsi mennessä ja tullessa seinällä roikkuvaa Jeesusta ja urkujen sijasta oli piano ja kitara. Päädyinpä sit kans ehtoollisel vahingossa kun seurasin ihmisiä. Vaik en usko Jumalaan niin oli toi silti mielenkiintonen kokemus koska toi oli niin erilaista ja kyl mä iha innol lähin mukaa et pääsen näkee mite eri kirkos jumalanpalvelus (vai mikä lie toi ikinä olikaa) tapahtuu. Kirkon jälkeen mentiin kadun toiselle puolelle kouluun, missä oppilaat otti kuvia. Oli siellä myös jotain pientä hyvää tarjolla. Lasten kesken (paitsi nuorimman, kuka vietti päivän isovanhempien kanssa) me mentiin syönään suoraan koululta. Yheksän aikaan illalla neidit lähti elokuviin ja mä jäin vahtimaan nuorinta penskaa kuka tuli kotiin just ku tytöt oli lähteny. Vanhemmat oli luvannu et pojalle et se saa valvoo siihe asti ku vanhemmat tulee takas kotii. Oli kyl poika aika sinnikäs valvomaa, vaik selkeesti näki et toista väsytti mut silti piti valvoo. Vähän enne yhtätoista herra sammu kuitenki omaa sänkyy. Mä jäin viel valvomaa siihe asti et vanhemmat tuli kotii. 

Sunnuntaina mul oli laiskuuspäivä en jaksanu tehä mitää, nukuin yöl muuteski vähä  huonosti. Mitä nyt jossai vaihees leikin urheilijaa mut muuten mä olin vaa. Illalla tänne tuli uus aupair Kiinasta, mut vaan yheks yöks. Tosi mukava tyyppi, juteltii paljohkosti ja opin jotain uutta Kiinasta. Tää on yks syy miks tykkään olla täs talos ku tääl on ihmisii eri maista nii siinä itekki oppii uutta kaikesta! 

Saa nähä mitä ens viikko tuo tullessaa ja saanko uutta perhettä vai tuunko takas pohjolaa. Mut onneks on koko viikko aikaa!